1934
Oulun Seudun Sähköstä tulee taloudellisesti omavarainen, kaikki pankkilainat on maksettu. Sähkön kulutus toimialueella kasvaa.
Vuoden 1934 osuuskuntakokouksessa kiiteltiin johtokuntaa ja erityisesti toimitusjohtaja Sundströmiä keskusosuuskunnan toiminnan erinomaisesta hoidosta ja tarkasta taloudenpidosta, sillä osuuskunta oli nyt velaton.
Vuoden 1934 osuuskuntakokouksessa kiiteltiin johtokuntaa ja erityisesti toimitusjohtaja Sundströmiä keskusosuuskunnan toiminnan erinomaisesta hoidosta ja tarkasta taloudenpidosta, sillä osuuskunta oli nyt velaton.
Tämä olikin merkittävä saavutus. Useimmat pienet sähkölaitokset ympäri maan kamppailivat tähän aikaan velanhoitovaikeuksien kanssa. Oulun Seudun Sähkön tilit sen sijaan näyttivät esimerkiksi vuonna 1936 voittoa yli 12 000 markkaa.
Lue lisää 1935
Oulun läänin maaherra E. Y. Pehkonen tekee aloitteen Oulujoen valjastamiseksi sähköntuotantoon. Oulun Seudun Sähkössä seurataan tiiviisti hankkeen valmistelua.
Oulujokeen ehdotettiin rakennettavaksi yhteensä yhdeksän voimalaitosta.
Oulujokeen ehdotettiin rakennettavaksi yhteensä yhdeksän voimalaitosta.
Niistä vain yhdelle ehdittiin saada rakentamislupa ennen talvisodan puhkeamista. Sen sai Oulun kaupunki Merikosken voimalaitosta varten.
Etelässä oltiin hieman kerkeämpiä, kun siellä monet kunnalliset ja yksityiset yritykset alkoivat rakentaa vesivoimalaitoksia. Vuoksi, Kymi ja Kokemäenjoki saatiin pääpiirteissään valjastetuiksi 1930-luvun aikana.
Lue lisää Etelässä oltiin hieman kerkeämpiä, kun siellä monet kunnalliset ja yksityiset yritykset alkoivat rakentaa vesivoimalaitoksia. Vuoksi, Kymi ja Kokemäenjoki saatiin pääpiirteissään valjastetuiksi 1930-luvun aikana.
1939
Talvisota katkaisee lupaavasti alkaneen kehityksen. Suomen energiateollisuus on varautunut sotaan huonosti.
Sähkönsaannin osalta sodat yllättivät Suomen pahanpäiväisesti. Vielä 1930-luvun lopulla maamme energiahuollon pohja oli tuntunut turvalliselta.
Ympäri Suomen voimalaitoksia pyrittiin naamioimaan ilmahyökkäysten varalta.
Sähkönsaannin osalta sodat yllättivät Suomen pahanpäiväisesti. Vielä 1930-luvun lopulla maamme energiahuollon pohja oli tuntunut turvalliselta.
Ympäri Suomen voimalaitoksia pyrittiin naamioimaan ilmahyökkäysten varalta.
Niiden tärkeimpiä laitteita suojattiin rautalevyjen, betoni- ja puurakenteiden, soralaatikoiden ja hiekkasäkkien avulla. Myös Oulun Seudun Sähkön päämuuntoasema ja muut tärkeät laitteet suojattiin vihollisen pommituksilta sirpalesuojilla. Tärkeä teollisuus- ja satamakaupunki Oulu oli erityisesti jatkosodan aikana ankaran moukaroinnin kohteena.
Talvisodan syttyminen vaikeutti sähkötarvikkeiden saantia, mutta tähän Oulun Seudun Sähkössä oli osattu varautua hankkimalla ennakolta varastoon tarvikkeita vuoden tarpeisiin. Näin talvisodan ajasta selvittiin suhteellisen hyvin. Sota merkitsi kuitenkin linjojen kunnossapidon hankaloitumista.
Lukuisista ilmahyökkäyksistä huolimatta sähkönjakelu Suomessa sujui talvisodan aikana suuremmitta keskeytyksittä.
Lue lisää Talvisodan syttyminen vaikeutti sähkötarvikkeiden saantia, mutta tähän Oulun Seudun Sähkössä oli osattu varautua hankkimalla ennakolta varastoon tarvikkeita vuoden tarpeisiin. Näin talvisodan ajasta selvittiin suhteellisen hyvin. Sota merkitsi kuitenkin linjojen kunnossapidon hankaloitumista.
Lukuisista ilmahyökkäyksistä huolimatta sähkönjakelu Suomessa sujui talvisodan aikana suuremmitta keskeytyksittä.