1971
Oulunsalossa toimivan Salonpään Sähköosuuskunnan verkosto siirtyy keskusosuuskunnan haltuun. Kempeleen kunnasta tulee Oulun Seudun Sähkön jäsen.
1975
Insinööri Osmo Valkama nimitetään uudeksi toimitusjohtajaksi. Muhoksen ja Kempeleen tukikohdat valmistuvat. Oulunsalon Sähköosuuskunnan verkosto siirtyy viimeisenä paikallisten sähköosuuskuntien verkostoista keskusosuuskunnan hallintaan.
Samaan aikaan, kun energiakriisi ravisteli Suomea nostaen sähkön hinnan siihenastisiin huippulukemiin, astui Oulun Seudun Sähkön ruoriin uusi toimitusjohtaja. Yritystä yli 30 vuoden ajan palvellut Väinö Mikkonen, kansan parissa Sähkö-Mikkosena tunnettu ja ansioistaan talousneuvoksen arvonimen saanut edellinen toimitusjohtaja jäi eläkkeelle vuonna 1975. Uusi kippari, insinööri Osmo Valkama oli toiminut Rantakairan Sähkö Oy:n toimitusjohtajana.
Tarmokkaaksi johtajaksi luonnehdittu Valkama alkoi nykyaikaistaa sähköyhtiön taustatoimintoja. Hänen johdollaan muun muassa otettiin ensimmäiset askeleet kohti atk-aikaa. Eläkkeelle siirtyessään vuonna 1986 Valkama palkittiin ansioistaan yli-insinöörin arvonimellä.
Lue lisää
Samaan aikaan, kun energiakriisi ravisteli Suomea nostaen sähkön hinnan siihenastisiin huippulukemiin, astui Oulun Seudun Sähkön ruoriin uusi toimitusjohtaja. Yritystä yli 30 vuoden ajan palvellut Väinö Mikkonen, kansan parissa Sähkö-Mikkosena tunnettu ja ansioistaan talousneuvoksen arvonimen saanut edellinen toimitusjohtaja jäi eläkkeelle vuonna 1975. Uusi kippari, insinööri Osmo Valkama oli toiminut Rantakairan Sähkö Oy:n toimitusjohtajana.
Tarmokkaaksi johtajaksi luonnehdittu Valkama alkoi nykyaikaistaa sähköyhtiön taustatoimintoja. Hänen johdollaan muun muassa otettiin ensimmäiset askeleet kohti atk-aikaa. Eläkkeelle siirtyessään vuonna 1986 Valkama palkittiin ansioistaan yli-insinöörin arvonimellä.
1977
Uusi myyntitariffijärjestelmä, ns. pääsulakehinnoittelu, tulee voimaan. Siirrytään tietokonepohjaiseen laskutukseen. Kempeleen sähköasema valmistuu.
Sähkölaitokset ovat hinnoittelussaan aina lähteneet niin sanotusta kustannusvastaavuusperiaatteesta.
Sähkölaitokset ovat hinnoittelussaan aina lähteneet niin sanotusta kustannusvastaavuusperiaatteesta.
Koska asiakkaiden määrä kuitenkin on suuri, jokaista sähkönkäyttäjää ei ole mahdollista käsitellä yksilöllisesti. Siksi käyttöön on otettu sähkönmyyntitariffit.
1940–1950-lukujen vaihteessa Oulun Seudun Sähkö, samoin kuin suurin osa muistakin sähkölaitoksista, alkoi jaotella sähkön hintaa käyttömuodoittain. Tästä luovuttiin vuonna 1976 ja tilalle tuli pääsulakkeiden kokoon perustuva myyntitariffijärjestelmä. Tässä ns. ampeerihinnoittelussa kunkin asiakkaan sulakekoko määriteltiin ennalta arvioidun sähkönkulutustarpeen perusteella. Sähkön kuluttaja maksoi sähköstään ennakkoon tämän arvion mukaan. Jos käytetyn sähkön määrä ylittyi, tuli lisämaksua, jos se taas alittui, tuli palautusta.
Vuonna 1987 Oulun Seudun Sähkö otti käyttöön uudet tehotariffit ja muutti hinnoittelujärjestelmänsä vapaavalintaiseksi. Asiakas saattoi nyt valita sähkön käyttömuodosta riippumatta itselleen edullisimman tariffin ja vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen käyttämällä energiaa silloin, kun sen hinta oli huokeinta.
Lue lisää 1940–1950-lukujen vaihteessa Oulun Seudun Sähkö, samoin kuin suurin osa muistakin sähkölaitoksista, alkoi jaotella sähkön hintaa käyttömuodoittain. Tästä luovuttiin vuonna 1976 ja tilalle tuli pääsulakkeiden kokoon perustuva myyntitariffijärjestelmä. Tässä ns. ampeerihinnoittelussa kunkin asiakkaan sulakekoko määriteltiin ennalta arvioidun sähkönkulutustarpeen perusteella. Sähkön kuluttaja maksoi sähköstään ennakkoon tämän arvion mukaan. Jos käytetyn sähkön määrä ylittyi, tuli lisämaksua, jos se taas alittui, tuli palautusta.
Vuonna 1987 Oulun Seudun Sähkö otti käyttöön uudet tehotariffit ja muutti hinnoittelujärjestelmänsä vapaavalintaiseksi. Asiakas saattoi nyt valita sähkön käyttömuodosta riippumatta itselleen edullisimman tariffin ja vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen käyttämällä energiaa silloin, kun sen hinta oli huokeinta.
1979
Ensiaskeleet aluelämpötoiminnan käynnistämiseksi otetaan. Oulun Seudun Sähköstä tulee Muhoksen Lämpö Oy:n osakas.
Öljykriisi oli taustana sille, että monet kunnat myös Oulun seudulla perustivat omia lämpökeskuksia.
Öljykriisi oli taustana sille, että monet kunnat myös Oulun seudulla perustivat omia lämpökeskuksia.
Ne olivat yksi keino vähentää öljyriippuvuutta ja parantaa paikallista energiaomavaraisuutta.
1970-luvun lopulta lähtien Oulun Seudun Sähkö pyrki edistämään aluelämpötoiminnan laajentamista ja yhtenäistämistä jakelualueellaan. Kiinnostusta asiaan ilmeni, mutta käytännön toimenpiteisiin kunnista ryhtyi vain Muhos. Näin perustettiin Muhoksen Lämpö Oy, jossa Oulun Seudun Sähkö oli mukana vajaan kolmanneksen osuudella. Suurin omistaja oli Muhoksen kunta ja pienempinä osakkaina mukana Muhoksen Säästöpankki ja Muhoksen Osuuspankki. Muhoksen Lämpö rakensi sitten lämpölaitoksen kunnan keskustaan.
Oulun Seudun Sähkö teki myös erilaisia lämpöpumppuprojekteja. Se muun muassa toimitti kaksoiskattilalaitoksia rivitaloihin ja niitä isompiin kohteisiin. Ensimmäinen tällainen oli Muhoksen Pohjolan poikakoti. Näin hankittiin kokemusta ja tietämystä lämpöhuoltotoiminnasta ja sen kannattavuudesta. Selkeänä tavoitteena oli myös tukea kotimaista energiantuotantoa.
Lue lisää 1970-luvun lopulta lähtien Oulun Seudun Sähkö pyrki edistämään aluelämpötoiminnan laajentamista ja yhtenäistämistä jakelualueellaan. Kiinnostusta asiaan ilmeni, mutta käytännön toimenpiteisiin kunnista ryhtyi vain Muhos. Näin perustettiin Muhoksen Lämpö Oy, jossa Oulun Seudun Sähkö oli mukana vajaan kolmanneksen osuudella. Suurin omistaja oli Muhoksen kunta ja pienempinä osakkaina mukana Muhoksen Säästöpankki ja Muhoksen Osuuspankki. Muhoksen Lämpö rakensi sitten lämpölaitoksen kunnan keskustaan.
Oulun Seudun Sähkö teki myös erilaisia lämpöpumppuprojekteja. Se muun muassa toimitti kaksoiskattilalaitoksia rivitaloihin ja niitä isompiin kohteisiin. Ensimmäinen tällainen oli Muhoksen Pohjolan poikakoti. Näin hankittiin kokemusta ja tietämystä lämpöhuoltotoiminnasta ja sen kannattavuudesta. Selkeänä tavoitteena oli myös tukea kotimaista energiantuotantoa.