1941
Oulujoen Pyhäkosken voimalaitoksen rakentaminen alkaa samana vuonna, kun jatkosota syttyy. Pyhäkoskesta tulee Oulun Seudun Sähkölle merkittävä asiakas. Laitoksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 1949.
Pyhäkosken voimalaitos oli lottovoitto Oulun Seudun Sähkölle, joka osallistui rakentamiseen toimittamalla työmaille sähköt.
Pyhäkosken voimalaitos oli lottovoitto Oulun Seudun Sähkölle, joka osallistui rakentamiseen toimittamalla työmaille sähköt.
Näin voimalaitoksen omistama Oulujoki Oy nousi Oulun Seudun Sähkön suurimmaksi yksittäiseksi asiakkaaksi sotavuosina ja vielä sen jälkeenkin. Ensimmäiset työryhmät saapuivat Muhoksen Leppiniemeen helmikuussa 1941.
Työt alkoivat heti ripeästi uuden yhdyskunnan perustamisella. Leppiniemi oli tuolloin asumatonta aluetta, joten paikalle tarvittiin asuntoja, kouluja sekä vesi- ja sähköhuoltoa. Lisäksi pystytettiin rakennustyömaata palvelevat laitokset, kuten höyryvoima-asema, korjaamo sekä sahalaitos.
Voimalaitos rakennettiin pääosin sotien jälkeen vuosina 1945–1948. Tällöin työmaalla ahersi parhaimmillaan 1 300 henkilöä. Heidän joukossaan oli sekä rangaistusvankeja että sotavankeja.
Vihkiäisjuhlaa päästin viettämään huhtikuussa 1949. Muhoksen nimismiehen kerrotaan sanoneen, että tuona iltana ei 30 kilometrin säteellä Leppiniemestä yksikään mies ollut selvin päin.
Lue lisää Työt alkoivat heti ripeästi uuden yhdyskunnan perustamisella. Leppiniemi oli tuolloin asumatonta aluetta, joten paikalle tarvittiin asuntoja, kouluja sekä vesi- ja sähköhuoltoa. Lisäksi pystytettiin rakennustyömaata palvelevat laitokset, kuten höyryvoima-asema, korjaamo sekä sahalaitos.
Voimalaitos rakennettiin pääosin sotien jälkeen vuosina 1945–1948. Tällöin työmaalla ahersi parhaimmillaan 1 300 henkilöä. Heidän joukossaan oli sekä rangaistusvankeja että sotavankeja.
Vihkiäisjuhlaa päästin viettämään huhtikuussa 1949. Muhoksen nimismiehen kerrotaan sanoneen, että tuona iltana ei 30 kilometrin säteellä Leppiniemestä yksikään mies ollut selvin päin.
1942
Sähkön ostot ylittävät 1 000 MWh:n rajan.
1945
Utajärven Sähköosuuskunta liittyy jäsenosuuskunnaksi.
1946
Kolmesta pienestä sähköosuuskunnasta syntynyt Sähköosuuskunta Lumi Lumijoella liittyy jäsenosuuskunnaksi.
1949
Sähköistämisen toinen aalto leviää Pohjois-Suomeen: syrjäseutujen sähköistäminen käynnistyy toden teolla. Oulun Seudun Sähkö saa virtaa sekä Pyhäkoskesta (Imatran Voima) että Merikoskesta (Oulun kaupungin sähkölaitos).
Imatran Voiman merkitys sähköntoimittajana kasvaa nopeasti.
Sotien jälkeen 70 prosenttia Oulun läänin asukkaista oli vielä ilman sähköä, olihan hidasteena se, että välimatkat olivat pitkiä ja asumukset Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna harvassa. Kuntien tarve sähkönjakelun piiriin pääsemiseksi oli kuitenkin huutava ja innostus valtava.
Silmissä siinteli jo tulevaisuus, jolloin koko maakunta olisi sähköistetty. Uskottiin, että voimalaitoksilla olisi käänteentekevä merkitys koko alueelle.
Myös syrjäkylien asukkaat vaativat aktiivisesti, usein kyläkunnittain, siirtymistä nykyaikaan. Sähköistämispyyntöjä alkoi sadella koko Oulun Seudun Sähkön toimialueen vielä pimeistä kylistä.
Vuonna 1949 tuleva toimitusjohtaja Väinö Mikkonen pääsi kehaisemaan Kalevan haastattelussa, että toimialueen sähköistämisprosentti on maaseutuolosuhteissa verrattain korkea. Hän mainitsi, että esimerkiksi Kiviniemi oli sähköistetty lähes kokonaan. Sieltä puuttui sähkö vain yhdestä talosta, koska kuparista oli pulaa. Oulunsalossa sähkö puolestaan valaisi jo noin 90 taloutta. Koko Oulun läänissä kuitenkin vasta alle kolmannes taloista oli saanut sähköt.
Lue lisää Sotien jälkeen 70 prosenttia Oulun läänin asukkaista oli vielä ilman sähköä, olihan hidasteena se, että välimatkat olivat pitkiä ja asumukset Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna harvassa. Kuntien tarve sähkönjakelun piiriin pääsemiseksi oli kuitenkin huutava ja innostus valtava.
Silmissä siinteli jo tulevaisuus, jolloin koko maakunta olisi sähköistetty. Uskottiin, että voimalaitoksilla olisi käänteentekevä merkitys koko alueelle.
Myös syrjäkylien asukkaat vaativat aktiivisesti, usein kyläkunnittain, siirtymistä nykyaikaan. Sähköistämispyyntöjä alkoi sadella koko Oulun Seudun Sähkön toimialueen vielä pimeistä kylistä.
Vuonna 1949 tuleva toimitusjohtaja Väinö Mikkonen pääsi kehaisemaan Kalevan haastattelussa, että toimialueen sähköistämisprosentti on maaseutuolosuhteissa verrattain korkea. Hän mainitsi, että esimerkiksi Kiviniemi oli sähköistetty lähes kokonaan. Sieltä puuttui sähkö vain yhdestä talosta, koska kuparista oli pulaa. Oulunsalossa sähkö puolestaan valaisi jo noin 90 taloutta. Koko Oulun läänissä kuitenkin vasta alle kolmannes taloista oli saanut sähköt.