Oulun Seudun Sähkö sata vuotta

Kuinka Oulua ympäröivä maaseutu sähköistettiin? Miten Oulun Seudun Sähkö muuttui pienestä sähkönjakeluyhtiöstä merkittäväksi energia-alan yritykseksi? Oulun Seudun Sähkön 100-vuotinen historia on koottu tälle oss100.fi-sivustolle sekä Valon kaari -juhlakirjaan. Kirjoittajat Kimmo Salo ja Pälvi Salo ovat paitsi penkoneet monenlaisia arkistoja, myös haastatelleet suuren joukon yhtiön entistä ja nykyistä johtoa, työntekijöitä sekä hallinnon edustajia.

1920-luku

Suuri kansallinen urakka, suomalaisen maaseudun sähköistäminen, alkaa Oulun seudulla pienten sähköosuuskuntien perustamisella. Ne kokoavat voimansa yhteen, ja näin syntyy Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö.

Siirry sisältöön

1918

Oulun seudulle alkaa syntyä useita pieniä sähköosuuskuntia: Kempeleen, Kiviniemen, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän Kirkonkylän, Tyrnävän Ängeslevän ja Tyrnävän Alapään Sähköosuuskunnat. Oulujoen Sähköosuuskunta perustetaan 1919 ja Oulunsalon sekä Muhoksen Sähköosuuskunnat 1921.

1921

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö perustetaan 26.3.1921. Perustajajäseniä ovat Tyrnävän Osuusmeijeri, Oulujoen Valo sekä Muhoksen, Limingan, Kempeleen, Oulunsalon ja Kiviniemen Sähköosuuskunnat. Pian mukaan liittyy myös Alatemmeksen Sähköosuuskunta.
Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valitaan insinööri U. J. Sundström. Suurjänniteverkoston rakentaminen käynnistyy välittömästi. Sähkö hankitaan Oulun kaupungin sähkölaitokselta.

Innostus maaseudun sähköistämiseen oli palavaa, mutta samaan aikaan haasteita riitti. Suurin ongelma oli, että verkoston rakentaminen ja sen ylläpitäminen oli tyyristä puuhaa.
Aluksi sähköosuuskuntien tavoite oli valojen saaminen kuntiin ja kyliin. Pian huomattiin sähköistämisen tarjoamat mahdollisuudet maatalouden koneistamiseen. Sähkön tarve lisääntyi nyt huomattavasti, ja siltä alettiin vaatia tasaista ja varmaa saatavuutta. Nämä olivat keskeisiä taustasyitä Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön perustamiselle.

Jakeluverkoston rakentaminen tapahtui ripeästi. Työt aloitettiin keväällä 1921 ja tavoitteena oli, että jouluna kynttilöitä tarvittaisiin enää tunnelmavalaistukseen. Päämuuntoasemaa varten vuokrattiin tontti 50 vuodeksi posteljooni Kustaa Salmen pellolta.

Keskusosuusliike Hankkijan työmiehet saapuivat Liminkaan rakentamaan Oulun Seudun Sähkön jakeluverkkoa kesäkuun toisena viikonloppuna 1921. Lokakuun loppuun mennessä Oulujoelle, Muhokselle, Tyrnävälle, Liminkaan, Kempeleeseen ja Oulunsaloon oli rakennettu suurjänniteverkosto, jossa virtasi jatkuva 20 000 voltin jännite. Verkoston valmistuttua käytössä oli päämuuntajan lisäksi 27 erikokoista muuntajaa. Johtojen yhteispituus oli 82 kilometriä. Päälinjasta haarautui seitsemän sivulinjaa, joiden yhteispituus oli 32 kilometriä. Verkostoon kytkettiin yhteensä 5 300 lamppua ja moottoreita 400 hevosvoiman edestä.

Lue lisää

1925

Kempeleen Sähköosuuskunta tekee konkurssin, ja sen verkosto siirtyy keskusosuuskunnan haltuun.

1928

Suomessa säädetään laki sähkölaitoksista ja perustetaan sähköntarkastuslaitos.

1930-luku

Sähkön kulutus lisääntyy voimakkaasti, kun valaistus kodeissa yleistyy ja sähkön käyttö monipuolistuu uusien kotitalouskoneiden myötä. Teollisuudessa ja maataloudessa sähköä tarvitaan jatkuvasti lisää.

Siirry sisältöön

1934

Oulun Seudun Sähköstä tulee taloudellisesti omavarainen, kaikki pankkilainat on maksettu. Sähkön kulutus toimialueella kasvaa.

Vuoden 1934 osuuskuntakokouksessa kiiteltiin johtokuntaa ja erityisesti toimitusjohtaja Sundströmiä keskusosuuskunnan toiminnan erinomaisesta hoidosta ja tarkasta taloudenpidosta, sillä osuuskunta oli nyt velaton.
Tämä olikin merkittävä saavutus. Useimmat pienet sähkölaitokset ympäri maan kamppailivat tähän aikaan velanhoitovaikeuksien kanssa. Oulun Seudun Sähkön tilit sen sijaan näyttivät esimerkiksi vuonna 1936 voittoa yli 12 000 markkaa.
Lue lisää

1935

Oulun läänin maaherra E. Y. Pehkonen tekee aloitteen Oulujoen valjastamiseksi sähköntuotantoon. Oulun Seudun Sähkössä seurataan tiiviisti hankkeen valmistelua.

Oulujokeen ehdotettiin rakennettavaksi yhteensä yhdeksän voimalaitosta.
Niistä vain yhdelle ehdittiin saada rakentamislupa ennen talvisodan puhkeamista. Sen sai Oulun kaupunki Merikosken voimalaitosta varten.

Etelässä oltiin hieman kerkeämpiä, kun siellä monet kunnalliset ja yksityiset yritykset alkoivat rakentaa vesivoimalaitoksia. Vuoksi, Kymi ja Kokemäenjoki saatiin pääpiirteissään valjastetuiksi 1930-luvun aikana.
Lue lisää

1939

Talvisota katkaisee lupaavasti alkaneen kehityksen. Suomen energiateollisuus on varautunut sotaan huonosti.

Sähkönsaannin osalta sodat yllättivät Suomen pahanpäiväisesti. Vielä 1930-luvun lopulla maamme energiahuollon pohja oli tuntunut turvalliselta.

Ympäri Suomen voimalaitoksia pyrittiin naamioimaan ilmahyökkäysten varalta.
Niiden tärkeimpiä laitteita suojattiin rautalevyjen, betoni- ja puurakenteiden, soralaatikoiden ja hiekkasäkkien avulla. Myös Oulun Seudun Sähkön päämuuntoasema ja muut tärkeät laitteet suojattiin vihollisen pommituksilta sirpalesuojilla. Tärkeä teollisuus- ja satamakaupunki Oulu oli erityisesti jatkosodan aikana ankaran moukaroinnin kohteena.

Talvisodan syttyminen vaikeutti sähkötarvikkeiden saantia, mutta tähän Oulun Seudun Sähkössä oli osattu varautua hankkimalla ennakolta varastoon tarvikkeita vuoden tarpeisiin. Näin talvisodan ajasta selvittiin suhteellisen hyvin. Sota merkitsi kuitenkin linjojen kunnossapidon hankaloitumista.

Lukuisista ilmahyökkäyksistä huolimatta sähkönjakelu Suomessa sujui talvisodan aikana suuremmitta keskeytyksittä.
Lue lisää

1940-luku

Sähköistämisen toinen aalto pyyhkäisee yli maaseudun sotien jälkeen. Uusia jäsenosuuskuntia liittyy Oulun Seudun Sähköön. Oulujoen voimalaitosrakentaminen hyödyttää keskusosuuskuntaa monin tavoin.

Siirry sisältöön

1941

Oulujoen Pyhäkosken voimalaitoksen rakentaminen alkaa samana vuonna, kun jatkosota syttyy. Pyhäkoskesta tulee Oulun Seudun Sähkölle merkittävä asiakas. Laitoksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 1949.

Pyhäkosken voimalaitos oli lottovoitto Oulun Seudun Sähkölle, joka osallistui rakentamiseen toimittamalla työmaille sähköt.
Näin voimalaitoksen omistama Oulujoki Oy nousi Oulun Seudun Sähkön suurimmaksi yksittäiseksi asiakkaaksi sotavuosina ja vielä sen jälkeenkin. Ensimmäiset työryhmät saapuivat Muhoksen Leppiniemeen helmikuussa 1941.

Työt alkoivat heti ripeästi uuden yhdyskunnan perustamisella. Leppiniemi oli tuolloin asumatonta aluetta, joten paikalle tarvittiin asuntoja, kouluja sekä vesi- ja sähköhuoltoa. Lisäksi pystytettiin rakennustyömaata palvelevat laitokset, kuten höyryvoima-asema, korjaamo sekä sahalaitos.

Voimalaitos rakennettiin pääosin sotien jälkeen vuosina 1945–1948. Tällöin työmaalla ahersi parhaimmillaan 1 300 henkilöä. Heidän joukossaan oli sekä rangaistusvankeja että sotavankeja.

Vihkiäisjuhlaa päästin viettämään huhtikuussa 1949. Muhoksen nimismiehen kerrotaan sanoneen, että tuona iltana ei 30 kilometrin säteellä Leppiniemestä yksikään mies ollut selvin päin.
Lue lisää

1942

Sähkön ostot ylittävät 1 000 MWh:n rajan.

1945

Utajärven Sähköosuuskunta liittyy jäsenosuuskunnaksi.

1946

Kolmesta pienestä sähköosuuskunnasta syntynyt Sähköosuuskunta Lumi Lumijoella liittyy jäsenosuuskunnaksi.

1949

Sähköistämisen toinen aalto leviää Pohjois-Suomeen: syrjäseutujen sähköistäminen käynnistyy toden teolla. Oulun Seudun Sähkö saa virtaa sekä Pyhäkoskesta (Imatran Voima) että Merikoskesta (Oulun kaupungin sähkölaitos).
Imatran Voiman merkitys sähköntoimittajana kasvaa nopeasti.

Sotien jälkeen 70 prosenttia Oulun läänin asukkaista oli vielä ilman sähköä, olihan hidasteena se, että välimatkat olivat pitkiä ja asumukset Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna harvassa. Kuntien tarve sähkönjakelun piiriin pääsemiseksi oli kuitenkin huutava ja innostus valtava.

Silmissä siinteli jo tulevaisuus, jolloin koko maakunta olisi sähköistetty. Uskottiin, että voimalaitoksilla olisi käänteentekevä merkitys koko alueelle.
Myös syrjäkylien asukkaat vaativat aktiivisesti, usein kyläkunnittain, siirtymistä nykyaikaan. Sähköistämispyyntöjä alkoi sadella koko Oulun Seudun Sähkön toimialueen vielä pimeistä kylistä.

Vuonna 1949 tuleva toimitusjohtaja Väinö Mikkonen pääsi kehaisemaan Kalevan haastattelussa, että toimialueen sähköistämisprosentti on maaseutuolosuhteissa verrattain korkea. Hän mainitsi, että esimerkiksi Kiviniemi oli sähköistetty lähes kokonaan. Sieltä puuttui sähkö vain yhdestä talosta, koska kuparista oli pulaa. Oulunsalossa sähkö puolestaan valaisi jo noin 90 taloutta. Koko Oulun läänissä kuitenkin vasta alle kolmannes taloista oli saanut sähköt.
Lue lisää

1950-luku

Pohjois-Suomen vesivarat valjastetaan palvelemaan koko Suomen sähköntarvetta. Oulujoen lisäksi voimalaitoksia rakennetaan Kemijokeen. Oulun Seudun Sähkö jatkaa ponnistelujaan syrjäkylien sähköistämiseksi ja puolustaa toimialuettaan uusia kilpailijoita vastaan.

Siirry sisältöön

1952

Teknikko Väinö Mikkonen valitaan toimitusjohtajaksi. Mikkosen perheelle rakennettua asuintaloa Oulun Pikkukankaalla laajennetaan ja siitä tulee yhtiön ensimmäinen konttori. Temmeksen ja Salonpään Sähköosuuskunnat liittyvät keskusosuuskuntaan.

1953

Utajärven Sähköosuuskunta eroaa Oulun Seudun Sähköstä ja liittyy Pällin Valoon. Edellisenä vuonna perustetusta Pällin Valosta tulee Oulun Seudun Sähkön kilpailija.

Jo ennen Pyhäkosken voimalaitoksen valmistumista Oulujoki Oy oli laatinut oman suunnitelmansa Oulujoki-alueen sähköistämisestä.
Tämän seurauksena Utajärven ja Muhoksen kunnat ryhtyvät yhteistyöhön sen kanssa. Näin syntyy sähköyhtiö Utajärven Valo Oy, jonka omistajana on Utajärven ja Muhoksen kuntien lisäksi Oulujoki Oy.

Vuonna 1952 yhtiön nimeksi tulee Pällin Valo Oy. Seuraavana vuonna siihen liittyy myös Utajärven Sähköosuuskunta, jonka jäsenyys Oulun Seudun Sähkössä jää alle 10 vuoden mittaiseksi. Reviirikiistojen ratkaisemiseksi kilpailevat sähköyhtiöt tekevät toimialuesopimuksen.

Lue lisää

1957

Oulujoen valjastus sähköntuotantoon saadaan päätökseen. Kemijoki Oy rakentaa ensimmäisen voimalaitoksensa Petäjäkoskeen.

1959

Toimialueesta on sähköistetty 90 prosenttia. Tämä on seurausta Oulun Seudun Sähkön 50-luvun alussa tekemästä päätöksestä ryhtyä itse rakentamaan verkostoa sähköistämättömille alueille sekä hoitamaan jakelun ja laskutuksen suoraan ilman paikallisia sähköosuuskuntia.


Näin on käynnistynyt pitkä ja vaativa urakka, joka suurelta osin ratkaisee toimialueen sähköistyspulmat. Suurjännitelinjaa vedetään lisää 90 kilometriä, pienjännitelinjaa 187 kilometriä ja rakennetaan 24 uutta muuntoasemaa.
Lue lisää

1960-luku

Eletään suuren yhteiskunnallisen murroksen aikaa, jolle ovat leimallista teollistuminen ja elintason nouseminen. Kääntöpuolena on maaseudun autioituminen, joka koettelee myös Oulun Seudun Sähkön toimialuetta. Töitä sähköyhtiöllä kuitenkin riittää, kun sähköosuuskuntien pienjännitelinjat siirtyvät sen omistukseen ja ne pitää suurelta osin uusia.

Siirry sisältöön

1964

Sähkönkulutuksen kasvu kiihtyy edelleen. Oulun Seudun Sähkö ostaa sähköä ensimmäisen kerran yli 10 000 MWh. Ostot ovat kymmenkertaistuneet vuoteen 1942 verrattuna. Keskusosuuskunnan uusi toimitalo valmistuu Oulun Pikkukankaalle.

1965

Oulujoen verkosto myydään, kun Oulujoen kunta liittyy Oulun kaupunkiin. Limingan Osuusmeijeristä tulee Oulun Seudun Sähkön jäsen. Limingan ja Temmeksen Sähköosuuskuntien verkostot siirtyvät keskusosuuskunnan haltuun. Paikallisten sähköosuuskuntien heikkoon kuntoon ajautuneet verkostot eivät riitä kattamaan kasvanutta sähkön tarvetta.


Koko 1960-luku oli keskusosuuskunnan sähkömiehille työntäyteistä aikaa. Jäsenosuuskuntien pienjännitelinjat siirtyivät sen omistukseen, ja ne kaipasivat kipeästi kunnostamista; usein verkot jouduttiin uusimaan kokonaan. Yksi haastavimmista vuosista oli 1966, jolloin Pohjois-Pohjanmaalla paukkuivat ennätyspakkaset. Kun elohopea laski alle 40 asteeseen, sähkönjohtimet kiristyivät ja osa niistä meni jopa poikki. Näin tapahtui esimerkiksi Tyrnävällä ja Kempeleessä, jossa sähkönjakelu keskeytyi pariksi tunniksi hyytävän kriittisissä oloissa.

Samaan aikaan kun Oulun Seudun Sähkön sähköistämä alue oli laajentunut, oli myös erilaisten koneiden käyttö sekä maataloudessa että kotitalouksissa yleistynyt, ja näin sähkön kulutus oli jatkuvasti noussut.

Sähkön saannin turvaamiseksi ja laadun parantamiseksi Oulun Seudun Sähkö ryhtyi 1960-luvun lopulla lisäksi rakentamaan sähköasemia yhteistyössä Imatran Voiman kanssa. Keskusosuuskunta rakennutti urakkatyönä varsinaisen aseman ja hankki kaluston, Imatran Voima puolestaan veti asemille 110 kV:n johdot. Seuraavien vuosikymmenien kuluessa sähköasemat rakennettiin Limingan Haaransillalle, Kempeleeseen, Muhokselle, Utaselle, Pyhäkoskelle, Oulunsaloon sekä yhteistyössä Kainuun Sähkön kanssa Jylhämään.
Lue lisää

1967

Liminkaan rakennetaan ensimmäinen tukikohta. Sähköasema Liminkaan valmistuu 1973.

1970-luku

Energiakriisi ravistelee maailmaa ja aiheuttaa tappioita sähköyhtiöille ympäri Suomea. Koko kansa joutuu osallistumaan energiansäästötalkoisiin. Oulun Seudun Sähkö selviää kuitenkin energiakriisistä voittajana. Vuosikymmenen lopulle tultaessa toimialueen viimeisetkin savut ovat saaneet sähkönsä.

Siirry sisältöön

1971

Oulunsalossa toimivan Salonpään Sähköosuuskunnan verkosto siirtyy keskusosuuskunnan haltuun. Kempeleen kunnasta tulee Oulun Seudun Sähkön jäsen.

1975

Insinööri Osmo Valkama nimitetään uudeksi toimitusjohtajaksi. Muhoksen ja Kempeleen tukikohdat valmistuvat. Oulunsalon Sähköosuuskunnan verkosto siirtyy viimeisenä paikallisten sähköosuuskuntien verkostoista keskusosuuskunnan hallintaan.

Samaan aikaan, kun energiakriisi ravisteli Suomea nostaen sähkön hinnan siihenastisiin huippulukemiin, astui Oulun Seudun Sähkön ruoriin uusi toimitusjohtaja. Yritystä yli 30 vuoden ajan palvellut Väinö Mikkonen, kansan parissa Sähkö-Mikkosena tunnettu ja ansioistaan talousneuvoksen arvonimen saanut edellinen toimitusjohtaja jäi eläkkeelle vuonna 1975. Uusi kippari, insinööri Osmo Valkama oli toiminut Rantakairan Sähkö Oy:n toimitusjohtajana.

Tarmokkaaksi johtajaksi luonnehdittu Valkama alkoi nykyaikaistaa sähköyhtiön taustatoimintoja. Hänen johdollaan muun muassa otettiin ensimmäiset askeleet kohti atk-aikaa. Eläkkeelle siirtyessään vuonna 1986 Valkama palkittiin ansioistaan yli-insinöörin arvonimellä.
Lue lisää

1977

Uusi myyntitariffijärjestelmä, ns. pääsulakehinnoittelu, tulee voimaan. Siirrytään tietokonepohjaiseen laskutukseen. Kempeleen sähköasema valmistuu.

Sähkölaitokset ovat hinnoittelussaan aina lähteneet niin sanotusta kustannusvastaavuusperiaatteesta.
Koska asiakkaiden määrä kuitenkin on suuri, jokaista sähkönkäyttäjää ei ole mahdollista käsitellä yksilöllisesti. Siksi käyttöön on otettu sähkönmyyntitariffit.

1940–1950-lukujen vaihteessa Oulun Seudun Sähkö, samoin kuin suurin osa muistakin sähkölaitoksista, alkoi jaotella sähkön hintaa käyttömuodoittain. Tästä luovuttiin vuonna 1976 ja tilalle tuli pääsulakkeiden kokoon perustuva myyntitariffijärjestelmä. Tässä ns. ampeerihinnoittelussa kunkin asiakkaan sulakekoko määriteltiin ennalta arvioidun sähkönkulutustarpeen perusteella. Sähkön kuluttaja maksoi sähköstään ennakkoon tämän arvion mukaan. Jos käytetyn sähkön määrä ylittyi, tuli lisämaksua, jos se taas alittui, tuli palautusta.

Vuonna 1987 Oulun Seudun Sähkö otti käyttöön uudet tehotariffit ja muutti hinnoittelujärjestelmänsä vapaavalintaiseksi. Asiakas saattoi nyt valita sähkön käyttömuodosta riippumatta itselleen edullisimman tariffin ja vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen käyttämällä energiaa silloin, kun sen hinta oli huokeinta.
Lue lisää

1979

Ensiaskeleet aluelämpötoiminnan käynnistämiseksi otetaan. Oulun Seudun Sähköstä tulee Muhoksen Lämpö Oy:n osakas.
Öljykriisi oli taustana sille, että monet kunnat myös Oulun seudulla perustivat omia lämpökeskuksia.
Ne olivat yksi keino vähentää öljyriippuvuutta ja parantaa paikallista energiaomavaraisuutta.

1970-luvun lopulta lähtien Oulun Seudun Sähkö pyrki edistämään aluelämpötoiminnan laajentamista ja yhtenäistämistä jakelualueellaan. Kiinnostusta asiaan ilmeni, mutta käytännön toimenpiteisiin kunnista ryhtyi vain Muhos. Näin perustettiin Muhoksen Lämpö Oy, jossa Oulun Seudun Sähkö oli mukana vajaan kolmanneksen osuudella. Suurin omistaja oli Muhoksen kunta ja pienempinä osakkaina mukana Muhoksen Säästöpankki ja Muhoksen Osuuspankki. Muhoksen Lämpö rakensi sitten lämpölaitoksen kunnan keskustaan.

Oulun Seudun Sähkö teki myös erilaisia lämpöpumppuprojekteja. Se muun muassa toimitti kaksoiskattilalaitoksia rivitaloihin ja niitä isompiin kohteisiin. Ensimmäinen tällainen oli Muhoksen Pohjolan poikakoti. Näin hankittiin kokemusta ja tietämystä lämpöhuoltotoiminnasta ja sen kannattavuudesta. Selkeänä tavoitteena oli myös tukea kotimaista energiantuotantoa.
Lue lisää

1980-luku

Suomessa eletään nousukautta. Kansantalous kasvaa voimakkaasti, mikä merkitsee mm. energiankäytön lisääntymistä. Oulun Seudun Sähkö laajenee sähkönsiirtoyhtiöstä täysimittaiseksi energia-alan yritykseksi. Lämpöliiketoiminnasta tulee yhtiön toinen kivijalka.

Siirry sisältöön

1982

Muhoksen sähköasema valmistuu. Verkon automaattinen käytönohjaus alkaa.

1983

Sähköä ostetaan yli 100 000 MWh. Ostot ovat kymmenkertaistuneet vuoteen 1964 ja satakertaistuneet vuoteen 1942 verrattuna.

1986

Sähköinsinööri ja ekonomi Jouko Simonen valitaan uudeksi toimitusjohtajaksi. Liiketoiminta laajenee, kun tehdään periaatepäätös lämmöntuotannon ja -jakelun aloittamisesta. Näin Oulun Seudun Sähkö kasvaa sähkönjakeluyhtiöstä energiayhtiöksi.

Jouko Simosen tulo Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtajaksi käänsi uuden lehden yhtiön historiassa. Hän oli aktiivinen ja bisneshakuinen johtaja, joka etsi uusia rakenteita ja yhteistyökuvioita. Simosen toimintaa ohjasi selkeä visio. Hän näki tulevaisuuteen ja osasi tehdä siitä johtopäätöksiä.

Simonen käynnisti useita kehityshankkeita, jotka veivät Oulun Seudun Sähkön merkittävään kasvuun ja muutokseen yrityksenä. Toimialue laajeni yli kaksinkertaiseksi, kun fuusio Pällin Valon kanssa toteutui. Oulun Seudun Sähköstä tuli konserni ja täysimittainen energiayhtiö, kun lämpöliiketoimintaa laajennettiin ja se yhtiöitettiin. Myös sähköurakointi eriytettiin omaksi tytäryhtiökseen. Sähköverkkojen rakentaminen sekä kunnossapito ulkoistettiin uuden perustetun yhtiön tehtäväksi.
Useita uusia yhteistyökuvioita sähkönmyyntiin etsittiin ja toteutettiin sekä mentiin rohkeasti mukaan uusien ympäristöystävällisten energiamuotojen hyödyntämiseen. Merkittävintä oli oman tuotannon käynnistäminen.
Lue lisää

1988

Ensimmäiset lämpösopimukset solmitaan.

1970-luvun lopussa alkanut hanke lämpölaitosyhteistyöstä, jota Oulun Seudun Sähkö vahvasti ajoi, nytkähti toden teolla liikkeelle vuonna 1987. Silloin perustettiin energiatoimikunta, joka teetti asiasta tutkimuksen Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa.
Selvityksen mukaan paras ratkaisu oli, että Oulun Seudun Sähkö ottaa keskitetysti hoitaakseen aluelämpötoiminnan kaikissa toimialueensa kunnissa.

Lumijoki, Tyrnävä, Kempele ja Liminka. Yksi toisensa jälkeen kunnat lähtivät hankkeeseen mukaan. Ensimmäiset lämpösopimukset tehtiin vuonna 1988. Kunnalliset päätökset syntyivät nyt jouhevasti. Sähköosuuskunnat, jotka jäseninä tunsivat Oulun Seudun Sähkön ennestään, pehmensivät maaperää. Vuonna 1994 aloitti toimintansa Oulun Seudun Lämpö Oy, jonka alle kaikki lämpöliiketoiminta koottiin. Myös vuonna 1979 perustettu Muhoksen Lämpö Oy fuusioitiin siihen.

Näin jakeluverkkoa saatiin laajennettua, toimintaa keskitettyä, tekniikkaa uusittua ja kaikki yksiköt tulivat yhtenäisen valvonnan piiriin. Jokaiseen myös koulutettiin ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikki tämä vaati Oulun Seudun Sähköltä isoja investointeja.
Lue lisää

1989

Uusimpaan teknologiaan panostetaan vahvasti. Kauko-ohjattavat erotinasemat otetaan käyttöön. Ne helpottavat verkon vikojen paikantamista, lyhentävät sähkökatkosten kestoa ja pienentävät niitä alueita, joilta vikoja voidaan etsiä.

1990-luku

Edellisen vuosikymmenen talousjuhlat päättyvät lamaan. Energia-alaa kohtaa mullistus, kun aiemmin tiukkaan säädellyt sähkömarkkinat avataan kilpailulle. Oulun Seudun Sähkön toimialue laajenee ja se vastaa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin käynnistämällä liittoutumisstrategian.

Siirry sisältöön

1990

Kempeleen Ristisuolle nousee Oulun Seudun Sähkön tekninen toimintakeskus. Oulunsalon sähköasema valmistuu.

1993

Oulun Seudun Sähkölle avautuu mahdollisuus ostaa Kemijoesta edullista osuussähköä. Tämä valtion osuussähkö muuttuu vuonna 1997 Kemijoki Oy:n osakkuussähköksi, kun yhtiön osakkeita hankitaan. Asiakaslehti Valokaari alkaa ilmestyä.

1995

Uusi sähkömarkkinalaki muuttaa perusteellisesti energiayhtiöiden toimintaympäristöä, kun kilpailu vapautuu. Oulun Seudun Sähkön toimialue laajenee Vaalaan ja Utajärvelle, kun fuusio Pällin Valon kanssa toteutuu 1.9.1995.
Oulun Seudun Sähkö lähtee perustamaan Suomen ensimmäistä sähköpörssiä, Voimatoria, useiden muiden sähköyhtiöiden kanssa. Näin käynnistyy liittoutumisstrategia.
Uusi energiavirtaa kuvaava liikemerkki otetaan käyttöön. Yhtiön hallintorakennus valmistuu Kempeleeseen teknisen toimintakeskuksen yhteyteen.

Suomessa sähkömarkkinoiden vapautuminen alkoi asteittain sen jälkeen, kun uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan 1. kesäkuuta 1995. Lain tarkoituksena oli purkaa alan sääntelyjärjestelmää ja lisätä kilpailua sekä sähköntuotannossa että sähkönmyynnissä.

Uudessa laissa sähkönmyynnin ja sähkönsiirron hinnoittelu erotettiin toisistaan, ja sähköverkot vapautuivat kaikkien käyttöön. Siirtohinnoille valtio pystyi edelleen määrittelemään katon. Siirtotariffista tuli kaikille käyttäjille sama siirtoetäisyydestä riippumatta. Tämä mahdollisti Oulun Seudun Sähkölle sähkönhankinnan mistä tahansa Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Vaikka siirtohinta oli edelleen säädelty, sähköyhtiöt saattoivat nyt aidosti vaikuttaa myyntihintoihin hankkimalla omille asiakkailleen myymänsä sähkön mahdollisimman edullisesti. Uuden lain myötä sähköyhtiöiltä poistui yksinmyyntioikeus omalla toimialueellaan, mutta toimitusvelvollisuus jakelualueen asiakkaille säilyi. Uudet järjestelyt merkitsivät entistä tiukempaa kilpailua.

Oulun Seudun Sähkössä tiedostettiin, että pienen yhtiön on yksin vaikea pärjätä vapaassa kilpailussa. Menestyminen vaatisi liittoutumista. Liittoutumisstrategia käynnistettiin Voimatori-yhteistyön myötä. Voimatori oli hankinta- ja markkinointiyhteenliittymä ja samalla osakkaidensa keskinäinen sähköpörssi, joka yhtiöitettiin vuonna 1997. Sen tavoitteena oli ostaa sähköä markkinoilta mahdollisimman edullisesti suurasiakkaan etuja hyödyntäen. Lopullisena tavoitteena oli halpa sähkönhinta Voimatorissa mukana olleiden laitosten asiakkaille, joita perustamisvaiheessa oli yhteensä yli miljoona.
Lue lisää

1999

Oulun Seudun Sähköstä tulee Oy Alholmens Kraft Ab:n osakas. Yhtiölle valmistuu Pietarsaareen maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimalaitos. Koekäytöt alkavat vuonna 2001. Oulun Seudun Sähkön ensimmäinen tuulivoimalaitos valmistuu Oulunsalon Riutunkariin.
Lisäksi se on mukana perustamassa valtakunnallista tuulivoimayhtiötä Propel Voima Oy:tä. Oulun Seudun Sähkö ja Fortum Energiatalo Oy perustavat yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Suomen Energiakauppa Oy:n, josta Oulun Seudun Sähkön osuus on 66 %.
Vaikka Voimatori-yhteistyö käynnistyi lupaavasti, Oulun Seudun Sähkö ei ollut täysin tyytyväinen sen tuloksiin. Sähkönmyynti eriytettiin omaksi yhtiökseen, Suomen Energiakauppa Oy:ksi vuoden 2000 alusta. Tähän myyntiyhtiöön tuli vähemmistöosakkaaksi suomalainen energiajätti Fortum. Uuden yhtiökumppanin myötä toimiala laajeni entistä monipuolisempiin palveluihin. Oulun Seudun Sähkö myi muun muassa halkoja, lämmitysöljyä, kodinkonehuoltoa ja jo tuolloin myös aurinkosähköä. Erityisen suosittu oli Sähkömies kotiin -palvelu.

Liittoutumisen ohella toinen tärkeä strateginen linjaus Oulun Seudun Sähkössä on ollut pyrkimys lisätä omaa tuotantoa. Sitä on kasvatettu niin hankkimalla vesivoimaosuuksia kuin menemällä mukaan tuulivoiman ja bioenergian tuotantoon.
Lue lisää

2000-luku

Ilmastonmuutos nousee isoksi teemaksi, joka puhuttelee maailmanlaajuisesti. Ympäristötietoisuuden kasvu pakottaa energiayhtiöt arvioimaan toimintaansa uudesta näkökulmasta. Liittyminen ilmastotalkoisiin on vastuullisesti toimivalle Oulun Seudun Sähkölle luontainen päätös. Omaa vesivoiman tuotantoa kasvatetaan voimakkaasti.

Siirry sisältöön

2000

Sähköverkoston rakennus-, saneeraus- ja kunnossapito ulkoistetaan Pohjoistec Oy:lle, myöhemmin nimeltään Eltel Oy. Uudet jäsenosuuskunnat perustetaan Utajärvelle, Vaalaan ja Kempeleeseen.
Oulun Energian ja Oulun Seudun Lämpö Oy:n välinen sopimus kaukolämmön toimittamiseksi Oulun Energialta Kempeleen verkkoon allekirjoitetaan.
Lue lisää

2001

Yhtiön kahdeksas sähköasema valmistuu Kempeleen Paituriin.

2002

Oulun Seudun Sähkö ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua lisäydinvoiman rakentamiseen. Tavoitteena on 30 megawatin teho-osuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalan sähköntuotannosta, mutta osuus jää muutamaan megawattiin.

2003

Uutena toimitusjohtajana aloittaa diplomi-insinööri Risto Kantola. Suomen tässä vaiheessa 5. suurin sähkönmyyntiyhtiö Energiapolar Oy syntyy, kun Suomen Energiakauppa Oy ja Isommus Energia Oy yhdistyvät. Oulun Seudun Sähkö lähtee osakkaaksi Kymppivoima Tuotanto Oy:öön.
Oulun Seudun Sähkö ostaa yhdessä Vantaan Energian ja Turku Energian kanssa norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS -yhtiön koko osakekannan, jolloin koalitio saa 50 vuodeksi oikeuden 26,1 % osuuteen Svartisenin vesivoimalaitoksen tuotannosta. Kaupan myötä oman tuotannon kapasiteetti kaksinkertaistuu.

Eläkkeelle elokuussa 2003 jäänyt toimitusjohtaja, energianeuvos Jouko Simonen jätti jälkeensä suuret saappaat, mutta niitä täyttämään löytyi täsmälleen oikea mies. Erittäin monipuolisen kokemuksen energia-alalta hankkinut diplomi-insinööri Risto Kantola siirtyi Oulun Seudun Sähköön Oulun Energian tuotantojohtajan paikalta.

Ensitöikseen Kantola linjasi, että oman sähköntuotannon määrää lisättäisiin johdonmukaisesti. Strategiana olisi panostaa entistä selkeämmin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöistä vapaisiin energialähteisiin. Vahvoja liittoutumia solmittaisiin vielä merkittävästi lisää. Kantolan toimitusjohtaja-aikana hyvään nousukiitoon päässeen Oulun Seudun Sähkön vauhti on kiihtynyt ja nousukulma jyrkentynyt.

Jo Jouko Simosen aikana käynnistetty vesivoiman hankinta Norjasta on jatkunut Kantolan johdolla monin uusin investoinnein. Virtaavaa voimaa on saatu lisää myös Ruotsista ja kotimaasta niin, että Oulun Seudun Sähköstä on tullut omavarainen ja jopa ylijäämäinen energiantuotantoyhtiö. Hankinnat on toteutettu yhteistyössä monien merkittävien suomalaisten energiayhtiöiden kanssa.

Suomen Energiakaupan jälkeen seuraava vaihe myyntiyhteistyön kehittämisessä oli Energiapolar Oy:n synty vuonna 2003. Tämä tapahtui, kun Suomen Energiakauppa Oy sekä Lapissa ja Koillismaalla toiminut Isommus-Energia Oy yhdistyivät. Näin syntyi Suomen viidenneksi suurin sähkönmyyntiyhtiö. Fuusiota olivat edeltäneet neuvottelut useiden Oulun Seudun Sähkön naapurisähköyhtiöiden kanssa. Kaikissa niissä tavoiteltiin todella suuren sähkönmyyntiyhtiön synnyttämistä Pohjois-Suomeen. Mukaan olisi toivottu myös Oulun Energiaa, mutta aika myyntiyhteistyölle ei vielä ollut kypsä.
Lue lisää

2004

Suuret investoinnit omaan tuotantoon jatkuvat. Oulun Seudun Sähkö saa Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana käyttöönsä 15 vuodeksi 100 gigawattitunnin vuosittaisen tuotanto-osuuden norjalaisesta Ranan vesivoimalaitoksesta.
Pällin Valon fuusion myötä konserniin tullut sähköasennusurakointi, jota hoiti Oulun Seudun Sähköasennus Oy, lopetetaan.

Vuonna 2003 solmitut Svartisen-kaupat olivat Oulun Seudun Sähkölle uniikki tilaisuus saada Norjasta pitkäaikainen sopimus vesivoiman hankkimiseksi. Svartisen, jossa voimalaitos sijaitsee, on maan toiseksi suurin jäätikköalue. Sen sulamisvedet otetaan kallioon louhitun voimalan käyttöön maailman suurimman kivestä rakennetun padon avulla. Vesiputous on lähes 550 metrin korkuinen. Kahden vuoden tarpeisiin riittävään altaaseen juoksutetaan vettä myös tunturipuroista 100 kilometrin pituisen putkiston avulla. Voimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Norjan valtion omistama energiayhtiö Statkraft SF.

Mahdollisuus hankkia lisää luontoystävällistä vesivoimaa Norjasta tuli eteen jo vuonna 2004. Silloin Oulun Seudun Sähkö yhteistyökumppaniensa kanssa solmi 15 vuoden mittaisen leasing-järjestelyn, jolla hankittiin vesivoimaa Norrlannin maakunnassa sijaitsevasta Ranan vesivoimalaitoksesta. Kyseessä oli jälleen sangen merkittävä liiketoimintaoperaatio, jonka ansiosta Oulun Seudun Sähkö sai hankittua omaa tuotantoa yhtä paljon kuin Svartisen-kaupoilla edellisenä vuonna.

Oulun Seudun Sähkö oli nyt tilanteessa, jossa oman tuotannon määrä vastasi jo kolmea neljäsosaa toimialueella käytettävästä sähkön määrästä. Siitä 85 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Lue lisää

2005

EU:n sisäinen, hiilidioksidipäästöjä koskeva päästökauppa alkaa. Jäsenmäärän kasvattamiseksi aloitetaan määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ. Tavoitteeksi asetetaan rohkeasti jäsenmäärän kasvattaminen hieman yli 3 000:sta 10 000:een ja miljoonan euron edun antaminen jäsenistölle.
Tavoitteet saavutetaan jo 2007.

Osuustoiminnan merkitys kilpailuetuna on korostunut Risto Kantolan toimitusjohtaja-aikana. Jäsenmäärää on kasvatettu merkittävästi, ja asiakastyytyväisyys omaan sähköyhtiöön jäsenten keskuudessa on korkea.

Oulun Seudun Sähkö on näyttänyt, että osuuskunta voi olla kilpailukykyinen yritysmuoto myös energia-alalla. Nykyinen liiketoimintamalli on osoittautunut toimivaksi. Siinä keskusosuuskunnan omistamat yritykset huolehtivat liiketoiminnasta ja paikalliset sähköosuuskunnat ovat hallinnollisia elimiä, joiden kautta jäsenistön ääni kuuluu ja vaikuttamismahdollisuudet konkretisoituvat.

Parantuneet edut ja laajat palvelut ovat tehneet jäsenyydestä entistä houkuttelevampaa. Oulun Seudun Sähkö lupaa tarjota jäsenasiakkailleen Suomen edullisinta energiaa ja on tässä tavoitteessaan myös onnistunut.

Osuustoiminnallinen hallintomalli on osoittautunut ketteräksi tavaksi toimia alalla, jossa julkinen omistus on yleistä. Päätöksiä, kuten monia rakenteellisia virtaviivaistuksia ja toimialalaajennuksia, on voitu tehdä ilman kuntapolitikointia ja byrokratiaa. Perimmäinen syy yrityksen menestykseen on kuitenkin hyvin hoidettu liiketoiminta.
Lue lisää

2006

Sähkönsiirtoliiketoiminta eriytetään omaksi yhtiöksi, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ksi.

2007

Oulun Seudun Sähkö lähtee mukaan Fennovoiman hankkeeseen kuudennen ydinvoimalan rakentamiseksi. Investointeja tehdään mm. Oulunsaloon (uusi sähköasema), Liminkaan (uusi lämpökeskus), Kempeleeseen (varakattilalaitos) sekä Iihin (kuntakeskuksen kaukolämpöliiketoiminnan hankinta).

2008

Kempeleeseen rakennetaan toinen sähköasema. Useat tuulivoimahankkeet ovat maalissa: Riutunkarin kaksi uutta voimalaa, Ajoksen tuulivoimapuiston ensimmäisen vaiheen viisi ja toisen vaiheen viisi voimalaa.

2009

Merkittävä investointi tehdään, kun Oulun Seudun Sähköstä tulee välillisesti yksi Vapo Oy:n omistajista useiden energiayhtiöiden perustaman Suomen Energiavarat Oy:n kautta.

2010-luku

Digivallankumous lyö itsensä lopullisesti läpi. Sähkön tarve kasvaa samaan aikaan, kun vaatimukset hiilineutraalista energiantuotannosta lisääntyvät. Oulun Seudun Sähkö vastaa digitaalisten palveluiden kysyntään lähtemällä mukaan valokuituliiketoimintaan, josta tulee nopeasti merkittävä uusi toimiala.

Siirry sisältöön

2010

Käyttöön otetaan uusi asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Asiakkaiden mittareiden vaihtaminen etäluettaviksi alkaa. Suomi toipuu vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Rakentaminen vilkastuu. Oulun Seudun Sähkö tekee historiansa parhaan tuloksen.
Yrityksen strategia päivitetään viideksi vuodeksi. Siinä korostuvat osuustoiminnallinen yritysmuoto, paikallisen toimijan rooli sekä oman, uusiutuvan energian tuotanto.
Lue lisää

2011

Oulun Seudun Sähkö irtautuu Energiapolar Oy:stä ja sähkönmyynti aloitetaan omalla MeidänSähkö- ja MeidänLämpö-brändillä. Uusi liikemerkki otetaan käyttöön ja viestinnän visuaalinen ilme uudistetaan. Oulun Seudun Lämpö fuusioidaan Oulun Seudun Sähköön.

2012

Jäsenalennusta jaetaan jo 2,3 miljoonaa euroa. Jäsenmäärä on noussut 15 000:een.

2013

Omaa sähköntuotantokapasiteettia lisätään kahdella uudella vesivoimaomistuksella. Kymppivoiman kautta hankitaan osuus Ruotsin Indalsälven-joessa olevaan seitsemään voimalaitokseen. Yhdessä Oulun Energian ja Pori Energian kanssa ostetaan Pato Osakeyhtiö Oy, joka omistaa Kymijoessa kolme vesivoimalaitosta.
Tyrnävälle valmistuu uusi biolämpökeskus. Bioenergian osuus lämmöntuotannossa kasvaa jatkuvasti, kun taas öljyn osuus vähenee. Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt lisäämään säävarmojen verkkojen rakentamista, mikä käytännössä tarkoittaa suuria investointeja maakaapelointiin.
Lue lisää

2014

Oulun Seudun Sähkö hankkii yhteistyökumppaneidensa kanssa vesivoimaomistuksia Kokemäenjoesta ja Kymijoesta ostamalla niissä sähköntuotantoa harjoittavan Statkraft Suomi Oy:n koko osakekannan. Hanketta varten on perustettu Kolsin Voima Oy, josta Oulun Seudun Sähkön omistusosuus on 10 %. Sähköntuotannosta 92 % perustuu nyt uusiutuviin energialähteisiin.

2015

Strategia vuosille 2016–2020 vahvistetaan. Yhtiö lupaa tuottaa jäsenomistajilleen edullisinta energiaa Suomessa. Ilmastonmuutoksen torjunta korostuu. Vastaisuudessa kaikki myytävä sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.
Kaukolämmössä luovutaan öljyn käytöstä. Palvelukirjoa laajennetaan hyödyntämällä uusinta digitaalista teknologiaa.
Lue lisää

2016

Investoinnit taajamien maakaapelointiin ja haja-asutusalueiden verkkojen saneeraamiseen sekä sähköasemien modernisointiin ovat vuodesta toiseen korkealla tasolla. Näin sähkön toimitusvarmuus paranee.

2017

Sähkönsiirrossa ylitetään 30 000, sähkönmyynnissä 23 000 ja kaukolämmössä 1 000 asiakkaan määrä. Aurinkosähkön avaimet käteen -toimitukset kotitalouksille käynnistyvät. Yhteistyökumppanina on Naps Solar Systems Oy.
Iin kunnan alueella oleva kaukolämpötoiminta myydään Vapo Lämpövoima Ky:lle.
Lue lisää

2018

Valokuituliiketoiminta käynnistyy, kun verkkoa aletaan rakentaa Liminkaan, Lumijoelle ja Tyrnävälle. Seuraavana vuonna on vuorossa Muhos ja vuonna 2020 Kempele ja Oulunsalo. Valokuituverkkoa rakennetaan toimialueelle yhteensä 1 100 kilometriä, jolloin Oulun Seudun Sähköstä tulee Suomen suurin seutuverkkotoimija.
Jäsenalennus nostetaan 15 %:sta 20 %:iin. Lisää tuulisähköä saadaan Kymppivoiman osakkaana Kristiinankaupungissa toimintansa aloittaneesta tuulivoimapuistosta. Tuulivoimantuotanto on tavoitteen mukaisesti nyt 10 GWh vuodessa. Oulun Seudun Sähkön liiketulos ja nettotulos ovat sen historian parhaat.
Lue lisää

2019

Oulun Seudun Sähkön oma tuotanto kattaa koko toimialueelle myydyn sähkön määrän. Sähköntuotanto perustuu omistusosuuksiin tuotantoyhtiöistä, joista tärkeimpiä ovat Lapin Sähkövoima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, Svartisen Holding AS, Kymppivoima Oy, Voimapato Oy ja Kolsin Voima Oy.

2020-luku

Suuri murros energia-alalla jatkuu. Uudenlaisia toimijoita tulee markkinoille. Yhteistyö ja uudenlaiset liittoumat lisääntyvät. Palveluistuminen muuttaa liiketoimintalogiikkaa. Seuraava suuri kehitysaskel ovat älykkäät sähköverkot.

Siirry sisältöön

2020

Uusi sähkönmyyntiyhtiö Oomi Energia aloittaa toimintansa. Oomi Energian ovat perustaneet Lahti Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynti Oy ja sen osakkaat: Oulun Energia, Tornion Energia, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö ja Tenergia.
Oomilla on keskeinen rooli Oulun Seudun Sähkön strategisessa tavoitteessa tuottaa asiakkailleen entistä monipuolisempia arkea helpottavia palveluita.
Lue lisää

2021

Oulun Seudun Sähkö täyttää 100 vuotta. Maamme energiayhtiöiden joukossa kooltaan keskisuuri, merkittävä paikallinen toimija, on taloudellisilla tunnusluvuilla mitattuna toimialansa kärkipaikoilla. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus koituvat jälleen lähivuosina jäsenasiakkaiden iloksi. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti.