1950-luku

Pohjois-Suomen vesivarat valjastetaan palvelemaan koko Suomen sähköntarvetta. Oulujoen lisäksi voimalaitoksia rakennetaan Kemijokeen. Oulun Seudun Sähkö jatkaa ponnistelujaan syrjäkylien sähköistämiseksi ja puolustaa toimialuettaan uusia kilpailijoita vastaan.

1952

Teknikko Väinö Mikkonen valitaan toimitusjohtajaksi. Mikkosen perheelle rakennettua asuintaloa Oulun Pikkukankaalla laajennetaan ja siitä tulee yhtiön ensimmäinen konttori. Temmeksen ja Salonpään Sähköosuuskunnat liittyvät keskusosuuskuntaan.

1953

Utajärven Sähköosuuskunta eroaa Oulun Seudun Sähköstä ja liittyy Pällin Valoon. Edellisenä vuonna perustetusta Pällin Valosta tulee Oulun Seudun Sähkön kilpailija.

Jo ennen Pyhäkosken voimalaitoksen valmistumista Oulujoki Oy oli laatinut oman suunnitelmansa Oulujoki-alueen sähköistämisestä.
Tämän seurauksena Utajärven ja Muhoksen kunnat ryhtyvät yhteistyöhön sen kanssa. Näin syntyy sähköyhtiö Utajärven Valo Oy, jonka omistajana on Utajärven ja Muhoksen kuntien lisäksi Oulujoki Oy.

Vuonna 1952 yhtiön nimeksi tulee Pällin Valo Oy. Seuraavana vuonna siihen liittyy myös Utajärven Sähköosuuskunta, jonka jäsenyys Oulun Seudun Sähkössä jää alle 10 vuoden mittaiseksi. Reviirikiistojen ratkaisemiseksi kilpailevat sähköyhtiöt tekevät toimialuesopimuksen.

Lue lisää

1957

Oulujoen valjastus sähköntuotantoon saadaan päätökseen. Kemijoki Oy rakentaa ensimmäisen voimalaitoksensa Petäjäkoskeen.

1959

Toimialueesta on sähköistetty 90 prosenttia. Tämä on seurausta Oulun Seudun Sähkön 50-luvun alussa tekemästä päätöksestä ryhtyä itse rakentamaan verkostoa sähköistämättömille alueille sekä hoitamaan jakelun ja laskutuksen suoraan ilman paikallisia sähköosuuskuntia.


Näin on käynnistynyt pitkä ja vaativa urakka, joka suurelta osin ratkaisee toimialueen sähköistyspulmat. Suurjännitelinjaa vedetään lisää 90 kilometriä, pienjännitelinjaa 187 kilometriä ja rakennetaan 24 uutta muuntoasemaa.
Lue lisää