2000-luku

Ilmastonmuutos nousee isoksi teemaksi, joka puhuttelee maailmanlaajuisesti. Ympäristötietoisuuden kasvu pakottaa energiayhtiöt arvioimaan toimintaansa uudesta näkökulmasta. Liittyminen ilmastotalkoisiin on vastuullisesti toimivalle Oulun Seudun Sähkölle luontainen päätös. Omaa vesivoiman tuotantoa kasvatetaan voimakkaasti.

2000

Sähköverkoston rakennus-, saneeraus- ja kunnossapito ulkoistetaan Pohjoistec Oy:lle, myöhemmin nimeltään Eltel Oy. Uudet jäsenosuuskunnat perustetaan Utajärvelle, Vaalaan ja Kempeleeseen.
Oulun Energian ja Oulun Seudun Lämpö Oy:n välinen sopimus kaukolämmön toimittamiseksi Oulun Energialta Kempeleen verkkoon allekirjoitetaan.
Lue lisää

2001

Yhtiön kahdeksas sähköasema valmistuu Kempeleen Paituriin.

2002

Oulun Seudun Sähkö ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua lisäydinvoiman rakentamiseen. Tavoitteena on 30 megawatin teho-osuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalan sähköntuotannosta, mutta osuus jää muutamaan megawattiin.

2003

Uutena toimitusjohtajana aloittaa diplomi-insinööri Risto Kantola. Suomen tässä vaiheessa 5. suurin sähkönmyyntiyhtiö Energiapolar Oy syntyy, kun Suomen Energiakauppa Oy ja Isommus Energia Oy yhdistyvät. Oulun Seudun Sähkö lähtee osakkaaksi Kymppivoima Tuotanto Oy:öön.
Oulun Seudun Sähkö ostaa yhdessä Vantaan Energian ja Turku Energian kanssa norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS -yhtiön koko osakekannan, jolloin koalitio saa 50 vuodeksi oikeuden 26,1 % osuuteen Svartisenin vesivoimalaitoksen tuotannosta. Kaupan myötä oman tuotannon kapasiteetti kaksinkertaistuu.

Eläkkeelle elokuussa 2003 jäänyt toimitusjohtaja, energianeuvos Jouko Simonen jätti jälkeensä suuret saappaat, mutta niitä täyttämään löytyi täsmälleen oikea mies. Erittäin monipuolisen kokemuksen energia-alalta hankkinut diplomi-insinööri Risto Kantola siirtyi Oulun Seudun Sähköön Oulun Energian tuotantojohtajan paikalta.

Ensitöikseen Kantola linjasi, että oman sähköntuotannon määrää lisättäisiin johdonmukaisesti. Strategiana olisi panostaa entistä selkeämmin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöistä vapaisiin energialähteisiin. Vahvoja liittoutumia solmittaisiin vielä merkittävästi lisää. Kantolan toimitusjohtaja-aikana hyvään nousukiitoon päässeen Oulun Seudun Sähkön vauhti on kiihtynyt ja nousukulma jyrkentynyt.

Jo Jouko Simosen aikana käynnistetty vesivoiman hankinta Norjasta on jatkunut Kantolan johdolla monin uusin investoinnein. Virtaavaa voimaa on saatu lisää myös Ruotsista ja kotimaasta niin, että Oulun Seudun Sähköstä on tullut omavarainen ja jopa ylijäämäinen energiantuotantoyhtiö. Hankinnat on toteutettu yhteistyössä monien merkittävien suomalaisten energiayhtiöiden kanssa.

Suomen Energiakaupan jälkeen seuraava vaihe myyntiyhteistyön kehittämisessä oli Energiapolar Oy:n synty vuonna 2003. Tämä tapahtui, kun Suomen Energiakauppa Oy sekä Lapissa ja Koillismaalla toiminut Isommus-Energia Oy yhdistyivät. Näin syntyi Suomen viidenneksi suurin sähkönmyyntiyhtiö. Fuusiota olivat edeltäneet neuvottelut useiden Oulun Seudun Sähkön naapurisähköyhtiöiden kanssa. Kaikissa niissä tavoiteltiin todella suuren sähkönmyyntiyhtiön synnyttämistä Pohjois-Suomeen. Mukaan olisi toivottu myös Oulun Energiaa, mutta aika myyntiyhteistyölle ei vielä ollut kypsä.
Lue lisää

2004

Suuret investoinnit omaan tuotantoon jatkuvat. Oulun Seudun Sähkö saa Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana käyttöönsä 15 vuodeksi 100 gigawattitunnin vuosittaisen tuotanto-osuuden norjalaisesta Ranan vesivoimalaitoksesta.
Pällin Valon fuusion myötä konserniin tullut sähköasennusurakointi, jota hoiti Oulun Seudun Sähköasennus Oy, lopetetaan.

Vuonna 2003 solmitut Svartisen-kaupat olivat Oulun Seudun Sähkölle uniikki tilaisuus saada Norjasta pitkäaikainen sopimus vesivoiman hankkimiseksi. Svartisen, jossa voimalaitos sijaitsee, on maan toiseksi suurin jäätikköalue. Sen sulamisvedet otetaan kallioon louhitun voimalan käyttöön maailman suurimman kivestä rakennetun padon avulla. Vesiputous on lähes 550 metrin korkuinen. Kahden vuoden tarpeisiin riittävään altaaseen juoksutetaan vettä myös tunturipuroista 100 kilometrin pituisen putkiston avulla. Voimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Norjan valtion omistama energiayhtiö Statkraft SF.

Mahdollisuus hankkia lisää luontoystävällistä vesivoimaa Norjasta tuli eteen jo vuonna 2004. Silloin Oulun Seudun Sähkö yhteistyökumppaniensa kanssa solmi 15 vuoden mittaisen leasing-järjestelyn, jolla hankittiin vesivoimaa Norrlannin maakunnassa sijaitsevasta Ranan vesivoimalaitoksesta. Kyseessä oli jälleen sangen merkittävä liiketoimintaoperaatio, jonka ansiosta Oulun Seudun Sähkö sai hankittua omaa tuotantoa yhtä paljon kuin Svartisen-kaupoilla edellisenä vuonna.

Oulun Seudun Sähkö oli nyt tilanteessa, jossa oman tuotannon määrä vastasi jo kolmea neljäsosaa toimialueella käytettävästä sähkön määrästä. Siitä 85 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Lue lisää

2005

EU:n sisäinen, hiilidioksidipäästöjä koskeva päästökauppa alkaa. Jäsenmäärän kasvattamiseksi aloitetaan määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ. Tavoitteeksi asetetaan rohkeasti jäsenmäärän kasvattaminen hieman yli 3 000:sta 10 000:een ja miljoonan euron edun antaminen jäsenistölle.
Tavoitteet saavutetaan jo 2007.

Osuustoiminnan merkitys kilpailuetuna on korostunut Risto Kantolan toimitusjohtaja-aikana. Jäsenmäärää on kasvatettu merkittävästi, ja asiakastyytyväisyys omaan sähköyhtiöön jäsenten keskuudessa on korkea.

Oulun Seudun Sähkö on näyttänyt, että osuuskunta voi olla kilpailukykyinen yritysmuoto myös energia-alalla. Nykyinen liiketoimintamalli on osoittautunut toimivaksi. Siinä keskusosuuskunnan omistamat yritykset huolehtivat liiketoiminnasta ja paikalliset sähköosuuskunnat ovat hallinnollisia elimiä, joiden kautta jäsenistön ääni kuuluu ja vaikuttamismahdollisuudet konkretisoituvat.

Parantuneet edut ja laajat palvelut ovat tehneet jäsenyydestä entistä houkuttelevampaa. Oulun Seudun Sähkö lupaa tarjota jäsenasiakkailleen Suomen edullisinta energiaa ja on tässä tavoitteessaan myös onnistunut.

Osuustoiminnallinen hallintomalli on osoittautunut ketteräksi tavaksi toimia alalla, jossa julkinen omistus on yleistä. Päätöksiä, kuten monia rakenteellisia virtaviivaistuksia ja toimialalaajennuksia, on voitu tehdä ilman kuntapolitikointia ja byrokratiaa. Perimmäinen syy yrityksen menestykseen on kuitenkin hyvin hoidettu liiketoiminta.
Lue lisää

2006

Sähkönsiirtoliiketoiminta eriytetään omaksi yhtiöksi, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ksi.

2007

Oulun Seudun Sähkö lähtee mukaan Fennovoiman hankkeeseen kuudennen ydinvoimalan rakentamiseksi. Investointeja tehdään mm. Oulunsaloon (uusi sähköasema), Liminkaan (uusi lämpökeskus), Kempeleeseen (varakattilalaitos) sekä Iihin (kuntakeskuksen kaukolämpöliiketoiminnan hankinta).

2008

Kempeleeseen rakennetaan toinen sähköasema. Useat tuulivoimahankkeet ovat maalissa: Riutunkarin kaksi uutta voimalaa, Ajoksen tuulivoimapuiston ensimmäisen vaiheen viisi ja toisen vaiheen viisi voimalaa.

2009

Merkittävä investointi tehdään, kun Oulun Seudun Sähköstä tulee välillisesti yksi Vapo Oy:n omistajista useiden energiayhtiöiden perustaman Suomen Energiavarat Oy:n kautta.